Pyhä Laurentius ja muita pyhimyksiä 

Näyttely Pyhä Laurentius ja muita pyhimyksiä on avoinna työhuoneen yhteydessä Sammatissa:

28.6.2023 kello 12 - 15, avajaisten jatkot kello 19 - 21

5.7.2023 kello 12 - 15

6.7.2023 kello 12 - 15

12.7.2023 kello 12 - 15

13.7.2023 kello 12 - 15

19.7.2023 kello 12 - 15

20.7.2023 kello 12 - 15

Näyttely on Tarinataiturin Taidekahvilassa, jossa tarjolla Eliaksen muffinsseja ja Maria Lönnrotin kakkua. Taidekahvilan leivonnaisilla ja näyttelyllä on oikeus käyttää Lohja700 -logoa.

Avajaisten jatkoilla on tarjolla pientä purtavaa ja alkoholitonta juomaa. Jatkot on maksuton tilaisuus, mutta etukäteisilmoittautuminen on tarpeen. 

Tervetuloa!

Lohja 700 -ikoni

Pyhä Laurentius ja muita pyhimyksiä on teema, johon työskentelytapani perustuu. Tutkittuani Lohjan Pyhän Laurin kirkon maalauksia toteutan aiheesta oman versioni käyttäen kivi- ja maavärejä.

Lohja mainitaan ensimmäisen kerran asiakirjoissa 1323, kun isä Ingvaldus oli Lohjan kirkkoherrana. Ikonissa vuosiluku 1323 on kirkon tuuliviirissä.

1300-luvun lopulla asiakirjassa mainitun Lohjan Pyhän Laurin puisen kirkon ympärille rakennettiin harmaakivikirkko. Se on valmistunut 1400-luvun lopulla. Kirkon länsipääty keskellä ikonia on sellaisena kuin se näkyy sammattilaisesta näkökulmasta Eeva Joenpellon aukiolta.

Kirkko on ollut yli 500 vuotta keskellä Lohjaa ja tärkeä asukkaiden elämän iloissa ja suruissa. Kirkkorakennus on muuttunut vuosisatojen saatossa, kun sitä on tarvittaessa korjattu.

Olen lapsesta saakka ihaillut ja ihmetellyt kirkon kuvitusta kuunneltuani tarinaa nunnasta, jonka uskottiin tehneen kalkkimaalaukset. Maalareiden henkilöllisyyttä ei kuitenkaan tiedetä 1500-luvun alkuun ajoitetulle työlle. Maalaukset sisältävät Raamatun kertomuksia ja pyhimystarinoita. Ne toimivat keskiajalla lukutaidottomille ihmisille elämänohjeina.

Kirkon suojeluspyhimys Pyhä Laurentius Roomalainen on kuvattu kirkon takaosan pilarissa (etelälaivan 4. pilarissa) ja hänen tarinansa kirkon etuosassa (etelälaivan 2. holvin vaipassa). Kuvissa hän jakaa almuja köyhille toteuttaessaan paavin käskyä. Keisarin vihastuttua kirkon omaisuuden tuhlaamisesta Laurentiusta kidutetaan ja lopulta hänet poltetaan rautalankaverkolla. Laurentiuksella on ollut kirkossa oma alttari.

Pyhä Katariina Aleksandrialainen on kuvattu kirkon keskiosassa (pohjoislaivan 2. pilarissa ja hänelle on omistettu pohjoislaivan 3. holvi). Pyhän Katariinan tarina on kerrottu yhdeksässä kuvassa laajemmin kuin missään muussa suomalaisessa kirkossa. Pilarissa olevan kuvan alla kynttiläpiikin arvellaan tarkoittavan sitä, että Pyhällä Katariinalla on ollut kirkossa alttari.

Pyhä Laurentius Roomalainen

Laurentius oli roomalainen diakoni, joka poltettiin hiilillä 10.8.258. Kalenterissamme elokuun 10. päivä on Laurin nimipäivä.

Ikonissa pyhällä Laurentiuksella on asunaan valkoinen, suora tunika, joka oli pellavaa tai puuvillaa. Koristeluita hihansuissa, pääntiessä ja helmassa ei aikoinaan ollut. Laurentiuksen vasemman olkapään yli kulkee pitkä, kapea valkoinen vaate, joka on nimeltään orari. Orari juontuu latinan kielen sanasta ”oris” (suu). Tämän arvellaan viittaavan orarin alkuperäiseen käyttöön, suun pyyhkimiseen ehtoollisen yhteydessä. Orari jatkuu eteen ja taakse samanpituisena. Päät kuvaavat Vanhaa ja Uutta testamenttia. Yksi tumma viiva kuvaa diakonin asemaa papistossa. Lisäksi orariin kirjotaan seitsemän ristiä tai tähteä ja mahdollisesti sanat Pyhä, pyhä, pyhä.

Marttyyrikuolemasta kertoo punainen marttyyrin viitta. Tunnusmerkkeinä ikonissani ovat halstari ja kirja, kuten Lohjan kirkon Laurentiuksella. Useimmiten kirjan tilalla on ehtoolliskalkki ja halstarin korvaa suitsutusastia.

Pyhä Katariina Aleksandrialainen

Pyhä Katariina tunnetaan Pyhän Laurentiuksen sekä katolisessa että ortodoksisessa kirkossa.

Pyhä Katariina oli kaunis ja älykäs, rikkaan patriisi Kestoksen tytär Aleksandriasta. Katariinan tarina vaihtelee hieman eri lähteissä. Hänen olemassaolonsa on kyseenalaistettu ja katolinen kirkko poisti hänet pyhimyskalenteristaan 1969, mutta palautti sinne 2002.

Katariina yritettiin surmata kiinnittämällä hänet piikkipyörään, joka kuitenkin hajosi ja Katariina säilyi vahingoittumattomana. Teilipyörän hajoamisen syiksi on kerrottu salamaa, enkeleitä tai Katariinan kosketusta. Lopulta hänet mestattiin miekalla 25.11.305. Kalenterissamme marraskuun 25. päivä on Katariinan päivä.

Katariina on kuvattu Lohjan kirkossa punaisessa mekossa ennen kastettaan ja myöhemmin keltaisessa vaatteessa. Ikoneissa Pyhä Katariina kuvataan punaisessa runsaasti koristellussa puvussa. Päässään Katariinalla on marttyyrin kruunu.

Tunnusmerkkeinä ikonissa ovat, kuten Lohjan kirkon kuvassa, pala teilipyörää ja miekka. Miekan voisi ajatella kuvaavan mestauksessa käytettyä miekkaa, mutta se on hengen miekka.

Ikonin tausta

Tässä Lohja 700 -ikonissa tausta kuvaa Lohjaa. Kirkko on rakennettu etualalla olevan Lohjanjärven ja taimmaisena olevan Lohjanharjun väliin.  Maaperässä on kalkkikiveä. Kasvillisuus on rikasta kalkkipitoisen maan ja leudon ilmaston ansiosta. Sinisen taivaan alla on puhdas lohjalainen luonto.